SKAS-lehteen voi tarjota julkaistavaksi keskiajan ja uuden ajan arkeologiaa käsitteleviä tieteellisiä artikkeleita, joiden suositeltava pituus on 20 000–40 000 merkkiä. SKAS julkaisee artikkeleita, jotka on kirjoitettu suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Kirjoittaja vastaa itse tekstin oikeakielisyydestä.

Julkaisemisessa noudatetaan vertaisarviointimenettelyä, joka on kuvailtu ohessa erikseen. Toimitus käy läpi vertaisarviointiin tarkoitetut tieteelliset artikkelit ja ilmoittaa kirjoittajalle kuukauden kuluessa seuraavaan lehteen tarkoitettujen artikkelien määräajasta, lähetetäänkö artikkeli vertaisarvioitavaksi.

Tämän lisäksi lehteen ovat tervetulleita erilaiset ajankohtaiset katsaukset, tutkimusraportit, keskustelupuheenvuorot, kommentit sekä kirja-arvostelut, jotka voidaan julkaista ilman vertaisarviointia.

Kaikkien tekstien tulee noudattaa oheisia kirjoitusohjeita.

Artikkelit jätetään toimitukselle sähköpostiosoitteeseen skas-lehti[AT]skas.fi seuraaviin määräaikoihin mennessä:

• vuoden ensimmäinen numero 28.2.
• vuoden toinen numero 15.8.

SKASissa julkaistavien tekstien rinnakkaistallennus ja verkkojulkaiseminen

SKAS-lehti antaa kirjoittajille oikeuden tallentaa omat artikkelinsa ja muut tekstinsä sähköisessä muodossa julkisiin yhteisöpalveluihin (esim. Academia.edu, ResearchGate) sekä esimerkiksi yliopistojen omiin sähköisiin julkaisuarkistoihin välittömästi painetun lehden julkaisemisen jälkeen.

Lehden kaikki numerot tullaan julkaisemaan kokonaisuudessaan sähköisessä muodossa avoimesti saataville Suomen keskiajan arkeologian seuran toimesta lehden seuraavan painetun numeron ilmestyttyä. Tarjotessaan artikkeliaan julkaistavaksi kirjoittaja hyväksyy myös sen julkaisemisen verkossa, ja sitoutuu huolehtimaan, että myös artikkeliin sisältyvät kuvat ja kartat voidaan julkaista verkossa.

Kirjoitusohjeet

Vertaisarvioitavat artikkelit

Vertaisarvioitavassa artikkelissa tulee olla tieteellinen kysymyksen-asettelu ja teoreettinen näkökulma, ja artikkelin tulee tuottaa uutta tietoa. Tutkimusaihe tulee sijoittaa ajalliseen ja/tai temaattiseen kontekstiin ja sen käsittelyssä tulee seurata kotimaisen ohella kansainvälistä tutkimusta ja tutkimuskeskustelua.

Vertaisarviointiprosessissa arvioidaan aineiston kattavuutta, teoreettisen viitekehyksen hallintaa, tutkimuksen toteutuksen luotettavuutta ja tarkkuutta, sekä tulosten omaperäisyyttä ja uutuusarvoa suhteessa aiempaan tutkimukseen.

Tieteellisten vertaisarvioitujen artikkeleiden suositeltava pituus on 20 000–40 000 merkkiä. Niiden alkuun tulee liittää noin 100 sanan mittainen englanninkielinen abstrakti, joka kiteyttää artikkelin keskeiset kysymykset ja kontekstin. Tämän lisäksi artikkeliin tulee lisätä 5 englanninkielistä sekä 5 suomen- tai ruotsinkielistä asiasanaa. Toimitus vastaa englanninkielisten abstraktien oikeakielisyydestä.

Artikkelissa tulee lähtökohtaisesti käyttää fonttia Times New Roman pistekoossa 12 pt ja rivinväliä 1,5. Tekstin sisällä tulee välttää erilaisia muotoiluja kuten sarkaimia, pakotettuja rivi- tai sivuvaihtoja sekä itse tehtyä tavutusta. Artikkelin pääotsikon ohella artikkelissa tulee käyttää maksimissaan kahden tason napakkaa alaotsikointia. Sivunumeroiden ja vuosilukujen välissä käytetään ajatusviivaa (1995–2011; 128–141). Erityistermit sekä julkaisujen nimet kursivoidaan läpi koko tekstin.

Leipätekstin sisään ei sijoiteta kuvia, kaavoita tai taulukoita, vaan kaikki kuvallinen aineisto tulee toimittaa erillisinä tiedostoina. Kuvatekstit liitetään artikkelin loppuun ja niihin tulee aina liittää tieto kuvaajasta tai piirtäjästä. Kuvien suositeltava lukumäärä on 5–10 ja niiden resoluutio tulee olla vähintään 300 ppi kuvan koon ollessa 15 x 10 cm (1800 x 1200 pikseliä). Kuvat tulee toimittaa selvästi nimettyinä joko tif- tai jpg-tiedostomuodossa (esim. fig1.tif, fig2.jpg). Vektoripohjaisen aineiston kohdalla tulee olla yhteydessä toimitukseen. Taulukot ja kaaviot tulee lähettää erillisinä Excel-tiedostoina. Leipätekstissä tulee olla viittaus kaikkiin kuviin ja taulukoihin (Fig. 1, Table 1; Kuva 1, Taulukko 1), joka samalla merkitsee paikkaa mihin kuva toivotaan sijoitettavan. Kirjoittaja on vastuussa siitä, että hänellä on oikeus julkaista artikkelinsa oheismateriaalina olevat kuvat ja kaaviot.

Kirja-arviot

Toimitus edellyttää, että kirja-arviot ovat asiallisia kritiikkejä, joissa selitetään kirjan näkökulma ja pääväitteet sekä arvioidaan niiden vahvuuksia ja heikkouksia. Kirja-arvostelun suositeltava pituus on noin 5 000–10 000 merkkiä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata julkaistavaksi tarjottua arvostelua.

Kirja-arvio varustetaan otsikolla ja siitä annetaan seuraavat tiedot: kirjoittaja tai toimittaja, julkaisun nimi, mahdollinen julkaisusarja ja osan numero, kustantajan nimi, julkaisuvuosi, sivumäärä sekä ISBN-numero. Jos kyseessä on sähköinen julkaisu, ilmoitetaan myös julkaisun verkko-osoite. Lisäksi kirjoittajan tulee toimittaa kirjan kansikuva erillisenä kuvatiedostona (kts. kirjoitusohjeet).

Markus Hiekkanen: Suomen keskiajan kivikirkot. Suomalaisen kirjallisuuden seura 2007. 650 s. ISBN 978-951-746-861-9.

Marko Lamberg, Anu Lahtinen & Susanna Niiranen (toim.): Keskiajan avain. Suomalaisen kirjallisuuden seura 2009. 571 s. ISBN 978-951-746-953-1.

Visa Immonen, Mia Lempiäinen & Ulrika Rosendahl (toim.): Hortus novus. Fresh approaches to medieval archaeology in Finland. Archaeologia Medii Aevi Finlandiae XIV. Suomen keskiajan arkeologian seura 2009. 172 s. ISBN 978-951-96801-6-3.

Lähdeviitteitä koskevat ohjeet

Kirjallisuusviitteet

Artikkelien sisällä käytetään loppuviitteitä muodossa tekijän sukunimi ja julkaisuvuosi [kaksoispiste] viitatut sivut. Jos viitatulla julkaisulla on kaksi kirjoittajaa, mainitaan molemmat viitteessä. Jos kirjoittajia on enemmän kuin kaksi, viitteessä mainitaan vain ensimmäinen kirjoittaja, jonka perään liitetään lyhenne ”et al.”. Jos viitataan useampaan teokseen, merkitään ne kirjoittajien mukaan aakkosjärjestykseen puolipisteen erottelemina esimerkin mukaisesti.

Heikkinen 2008:146; Mäkeläinen & Nurminen 2011: 120–130; Ristolainen et al. 2004: 145; Tolonen 2002.

Arkistolähteisiin viittaaminen

Arkistolähteisiin viitataan selkeästi, täsmällisesti, johdonmukaisesti ja riittävän yksityiskohtaisesti niin, että yksilöidään, mikä dokumentti tai kokonaisuus on kysymyksessä. Viitteet merkitään puolipisteillä eroteltuina järjestyksessä arkiston nimi, kokoelman nimi, yksikön nimi tai signum sekä tarvittaessa tarkenne päiväyksineen (esim. J. Rinteen kirje A.M. Tallgrenille 3.3.1933; Jalmari Jaakkolan puhe Satakuntalaisen osakunnan vuosijuhlissa vuonna 1918; Pirkkalankylän isojakokartta 1767–1771) ja sivunumero(t).

Arkistolähteissä ja painetuissa lähteissä (esim. Diplomatarium Fennicum/ DF) voidaan käyttää lyhenteitä, mutta ne on selitettävä lähdeluettelossa. Painettuihin asiakirjoihin viitataan niiden numeroinnin mukaan kuten DF 5146. Vastaavasti esinelöytöihin viitataan museokokoelman löytönumerolla (esim. KM 23332: 1 tai KM hist. 2009032: 1). Museokokoelmien nimet kirjoitetaan kokonaisuudessaan ensi kertaa mainittaessa esim. Kansallismuseo (KM).

Sanomalehtiin viitataan lehden nimellä päivämäärän mukaan.

Sähköisiin julkaisuihin ja digitaalisessa muodossa oleviin alkuperäislähteisiin viittaaminen

Jos kyseessä on sähköinen julkaisu tai digitoitu Internetissä käytettävissä oleva alkuperäislähde, noudatetaan edellä annettuja ohjeita julkaisutyypin mukaisesti. Verkossa oleviin lähteisiin viitatessa ilmoitetaan selvästi viitattu lähde, esim. julkaisusta tekijän sukunimi ja julkaisuvuosi [kaksoispiste] viitatut sivut ja digitaalisesta alkuperäislähteestä vähintään viitatun asiakirjan nimi sekä arkistoyksikön nimi tai signum. Lähdetietojen perään lisätään sulkuihin lähteen verkko-osoite ja päivämäärä, jolloin aineistoa ja kyseistä verkko-osoitetta on käytetty.

Esimerkkejä:

Engl et al. 2017: 8 (https://doi.org/10.9750/issn.2056-7421.2017.67, 27.12.2019).

Ania, Tiluskartta ja jakokirja kotitiluksista 1762—1765, H84:1/1-3 (http://digi.narc.fi/digi/slistaus.ka?ay=276604, 27.12.2019).

DF 2558 (http://df.narc.fi/document/2558, 27.12.2019).

Lähdeluettelo

Lähdeluettelossa erotetaan arkistolähteet ja tutkimuskirjallisuus. Jos artikkelissa on käytetty paljon painettuja lähteitä, ne voidaan erottaa muusta kirjallisuudesta. Vastaavasti tutkimusraportit voidaan erottaa arkistolähteistä ja kirjallisuudesta. Painamattomat opinnäytteet sijoitetaan kirjallisuuden joukkoon siten, että lähteessä mainitaan sulkeilla erotettuna painamaton (painamaton). Käytettyjen sanomalehtien nimet ovat omana luettelonaan, josta selviävät myös mahdollisesti käytetyt lyhenteet.

Arkistolähteiden osalta lähdeluettelossa mainitaan pääsääntöisesti vain arkiston nimi, kokoelman nimi ja yksikön nimi. Asiakirjan yksilöivä viittaus sijoitetaan pääsääntöisesti lähdeviitteisiin:

Kansallisarkisto, Maanmittaushallituksen uudistusarkisto, Pirkkala.

Kirjallisuusluettelossa mainitaan käytetyistä teoksista kirjoittajan sukunimi, etunimi sekä julkaisuvuosi [piste]. Teoksen tai artikkelin nimi mahdolliset otsikkotasot pisteellä erotettuina [piste]. Mahdollinen julkaisusarja ja järjestysnumero [piste]. Kustantaja [pilkku], kustantajan kotipaikka [piste]. Teoksen ja aikakausjulkaisun nimet kursivoidaan.

Hiekkanen, Markus 2007. Suomen keskiajan kivikirkot. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 1117. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki.

Toimitetuista teoksista mainitaan tämän lisäksi toimittajien etunimi, sukunimi (toim.) [pilkku] teoksen nimi mahdolliset otsikkotasot pisteellä erotettuina [pilkku] mahdollinen julkaisusarja ja järjestysnumero [piste]. Kustantaja [pilkku] kustantajan kotipaikka [pilkku] viitatut sivut ajatusviivalla erotettuina [piste].

Luoto, Kirsi 2009. Artefacts and enculturation. Examples of toy material from the medieval town of Turku. Visa Immonen, Mia Lempiäinen & Ulrika Rosendahl (toim.), Hortus novus. Fresh approaches to medieval archaeology in Finland, Archaeologia Medii Aevi Finlandiae XIV. Suomen keskiajan arkeologian seura, Turku, 10–20.

Tieteellisten aikakauslehtien kohdalla toimittajia, kustantajaa ja kustantajan kotipaikkaa ei mainita.

Kallio-Seppä, Titta & Ylimaunu, Timo 2014. Rakennukset, kartat ja kuvat. Pitkän ajan näkökulmia pohjoisiin kaupunkiympäristöihin ja tulliaidan taakse. SKAS 4/2013, 37–47.

Lähdeviitteissä käytetyt lyhenteet on selitettävä lähdeluettelossa.